Mielenkiintoinen sekoitus taloustiedettä, historiaa ja luonnontieteitä on luvassa ekonomisti Oded Galorin teoksessa Ihmiskunnan nousu, joka selvittää ihmiskunnan kykyä rikastua mutta kuitenkin jakaa rikkauksia niin epätasa-arvoisesti.

Ihminen on lajeista rikkain

Palkittu israelilaisekonomisti Oded Galor pohtii tietokirjassaan Ihmiskunnan nousu, miten ihminen onnistui saavuttamaan ennennäkemättömän elintason ja miksi vauraus on jakautunut maapallolla niin epätasaisesti.

Vuosituhansien ajan ihmiskunta lisääntyi, levittäytyi uusille elinalueille ja pyrki parantamaan elinolosuhteitaan mutta pitkällä tähtäimellä epäonnistui pyrkimyksessään. Teknologisesta kehityksestä huolimatta väestönkasvu piti huolen siitä, ettei ruokaa riittänyt aiempaa enempää. Ihmiskunta ponnisteli köyhyysansassa.

1700-luvun loppupuolella tilanne alkoi muuttua. Teollistumisen myötä Länsi-Euroopassa elintaso alkoi nousta väestönkasvusta huolimatta. Ihmiskunnan nousussa yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana pidetty taloustieteilijä Oded Galor esittää syitä, jotka tähän vaikuttivat.

Teoksessaan Galor pohtii myös sitä, miksi hyvinvointi on jakautunut maapallolla epätasaisesti ja mikseivät länsimaailman kehitysaputoimet useinkaan tuota haluttua lopputulosta.

Etsiessään vastauksia ihmiskunnan nousun ja epätasa-arvon kysymyksiin Galor yhdistää kirjassaan taloustiedettä, historiaa, arkeologiaa, antropologiaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä. Tuloksena on silmiä avaava lukuelämys.