Julkaisussa tarkastellaan suomalaisten yliopistojen ja laitosten itsearviointia. Arviointeja ja laadunvarmistusjärjestelmiä koskeva tutkimus on tärkeä osa kansallista ja kansainvälistä korkeakoulupolitiikkaa, ja se kytkeytyy myös korkeakoulutuksen tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimuksiin.

Tutkimus kuvaa arvioinnin ja itsearvioinnin käsitteitä, suomalaista yliopistoa itsearvioinnin toimintaympäristönä sekä yliopistojen itsearviointien lyhyehköä historiaa. Teoksessa tarkastellaan myös, miten yliopistoissa ja laitoksilla ymmärretään itsearvioinnin käsite, "itse" toimijana sekä miten yliopistoissa ja laitoksilla rakennetaan imagoa ja identiteettiä itsearviointien avulla erilaisten yliopistoon kohdistuvien vaatimusten ristipaineessa. Empiirisenä aineistona ovat suomalaisten yliopistojen tuottaman itsearviointiraportit sekä laitostasolle tehdyn kyselyn vastaukset.

Julkaisua ja sen tuloksia voivat hyödyntää korkeakoulutuksen arvioinneista kiinnostuneet, korkeakoulututkijat sekä arviointi- ja laatujärjestelmien kehittäjät. Tutkimuksella on käytännöllinen intressi, joten sen soveltaminen yliopistojen arviointien ja itsearviointien kehittämistyöhön on mahdollista.