Tositarina maailman suurimmasta kultaryöstöstä

Tietokirjauutuus Kadonneen natsikullan jäljillä tarkastelee natsien häikäilemätöntä kullankeruuta ja piilottelua, liittoutuneiden massiivista jäljitysoperaatiota ja kadoksiin jääneen kullan kohtaloa.

Toisen maailmansodan melskeissä natsi-Saksa keräsi huomattavat määrät valuuttoja, kultaa ja taidetta valloittamistaan maista. Kun sota vuonna 1945 läheni loppuaan, natsit piilottivat aarteet tarkan suunnitelman mukaan.

Kadonneen natsikullan jäljillä käsittelee natsien häikäilemätöntä kullankeruuta ja piilottelua sekä liittoutuneiden massiivista jäljitysoperaatiota ja kadoksiin jääneen kullan kohtaloa. Tarina alkaa Garmisch-Partenkirchenistä, josta tuli sodan päättyessä paitsi liittoutuneiden tukikohta myös syntinen gangsteriparatiisi. Siellä pieni joukko saksalaisia upseereja ja siviilejä vastasi natsiaarteiden piilottamisesta.

Kultasalaliittolaisiin kuului myös Helsingissä toimineen Saksan suurlähettilään poika Hubert von Blücher, jonka hiljattain löytynyt kirje johti aiheesta kiinnostuneen toimittaja Marcus Wallénin uusille jäljille. Kirjassaan Kadonneen natsikullan jäljillä Wallén selvittää maailman suurimmaksi kultaryöstöksi nimitetyn tapahtumasarjan vaiheita maanosasta toiseen ja tarkastelee toisen maailmansodan historiaa tästä ainutlaatuisesta näkökulmasta.

Marcus Wallén (s. 1972) on kotoisin Maarianhaminasta. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa. Wallén on työskennellyt 20 vuotta journalistina Expressen-lehdessä. Kadonneen natsikullan jäljillä on hänen esikoisteoksensa.