Tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuva vihamielinen puhe on ilmiö, jolla on pitkä historia. Jo 1600-luvulla vaikuttanut filosofi Spinoza sai osakseen uhkailua. 1900-luvulla juutalaiset tutkijat joutuivat painostuksen kohteeksi myös Suomessa. Suomettumisen aikakausi kavensi tutkijoiden mahdollisuutta esittää julkisuudessa kriittisiä näkökulmia ilman leimautumisen pelkoa.

Nykyinen mediaympäristö on nostanut tutkijoiden saaman vihamielisen palautteen uudella tavalla esiin. Tutkijat osallistuvat nykyään aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun eri media-areenoilla. Sosiaalinen media on tehnyt julkisen asiantuntijakeskustelun helpommaksi, mutta myös tutkijoihin kohdistuva vihamielinen kommentointi on aiempaa vaivattomampaa. Postikortin lähettämisen sijaan palautteen voi antaa parilla napinpainalluksella.

Tässä teoksessa tutkijoihin kohdistuvaa vihaa, uhkailua ja asiatonta puhetta tarkastellaan historiallisesta, kokemuksellisesta ja käsitteellisestä näkökulmasta. Ääneen pääsevät eri alojen tutkijat, jotka kirjoittavat kohtaamastaan vihamielisestä puheesta, analysoivat vihapuheen ilmiötä ja pohtivat ratkaisuja siihen. Historiantutkija Oula Silvennoinen kirjoittaa siitä, miten kommunistisyytösten ja muun solvaavan palautteen jatkuva saaminen on merkki, että asiassa on jotain lähempää tarkastelua ansaitsevaa. Kulttuurintutkija Tuija Saresma puolestaan kirjoittaa, miten hänen saamiaan vihaviestejä yhdistää omaan kokemukseen vetoaminen, mustavalkoisuus, vihollisen luominen ja eliitin leimaaminen. Filosofia Panu Raatikainen kirjoittaa kirjassa siitä, miten tutkijaan kohdistuva vihaposti ei liity aina suoraan tutkimusaiheisiin. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun voi altistaa tutkijan laajalle vihamieliselle palautteelle.

Kirjan ovat toimittaneet Noora Kotilainen ja Johanna Vuorelma. Kotilainen on väkivallan ja kriisien kuvastoon erikoistunut poliittisen historian tutkija, joka työskentelee tutkijatohtorina Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuorelma on politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkija, jotka työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Kirjan kuvituksen on tehnyt kuvittaja ja taiteilija Aiju Salminen.