Löytyykö Suomesta antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja? Tuleeko tavallisista tulehduksista pian tappavia? Miten käy ihmisen, jos antibiootti ei pian enää tehoakaan? Mitä tarkoittaa MRSA? Entä ESBL?

Antibiootit kuuluvat ihmiskunnan suuriin keksintöihin. Ne ovat pidentäneet ihmiselämää ja mahdollistaneet uskomattomia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Antibiootteja on kuitenkin käytetty muuhunkin kuin bakteeritautien hoitoon. Niillä on hoidettu virustauteja, kasvatettu eläimiä ja niitä on päässyt vesistöihin. Näistä syistä bakteerien vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt, ja tällä hetkellä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee maailmassa yli 700 000 ja Euroopassa yli 30 000 ihmistä vuosittain.

Maailman terveysjärjestö WHO on jo kauan pitänyt antibioottiresistenssiä yhtenä suurimmista globaaleista terveysuhista. Uhka on kuitenkin jäänyt yhteiskunnallisessa päätöksenteossa muiden ongelmien alle. Resistenssi ei ole vain lääketieteellinen ongelma - se koskettaa ruoantuotantoa, lääketeollisuutta, jopa suhdettamme lemmikkieläimiin. Miten käy ihmisen ilman antibiootteja herättää ajattelemaan, mitä antibioottiresistenssille voidaan tehdä, niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla.

Reetta Huttunen on infektiosairauksien dosentti ja apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän hoitaa mm. resistenttien bakteerien aiheuttamia sairauksia ja seuraa antibioottien kulutusta. Salla Nazarenko on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on aiemmin tehnyt kirjoja muun muassa seksuaalisuudesta ja korruptiosta.