Perusteen periaate on Martin Heideggerin lukuvuonna 1955–1956 pitämän luentosarjan teksti. Sen keskiössä on kuuluisa Gottfried Leibnizin periaate: mitään ei ole ilman perustetta. Heidegger johdattelee lukijoitaan kohti ”ajattelun hyppyä”, jonka myötä tuo järjen periaate ymmärretään olemisen periaatteena.

Kirja sisältää Heideggerin kattavimman pohdinnan historiasta ja sen olemuksesta, olemisen kohtalosta, jota pidetään hänen myöhäisajattelunsa tärkeimpänä askeleena. Yhtenä Heideggerin taiteellisimmin laadituista teksteistä Perusteen periaate sisältää myös tärkeitä pohdintoja kielestä, kääntämisestä, järjestä, objektiivisuudesta ja teknologiasta, sekä merkittäviä tulkintoja muiden muassa Leibnizista, Immanuel Kantista, Aristoteleestä ja Goethesta.

Kirja toimii erinomaisena johdantona joskus vaikeaselkoisenakin pidetyn filosofin ajatteluun.