Piispa Henrikin surmavirsi eli satoja vuosia kansan keskuudessa suullisena runolauluna, ennen kuin siitä esiintyviä versioita ryhdyttiin 1600-luvun alkupuolella kirjoittamaan muistiin. Tutkimus ja siihen liittyvä tieteellinen keskustelu tekstin alkuperästä ja historiallisuudesta on jatkunut nykypäivään asti kysyen välillä, onko Lallia ja piispa Henrikkiä ollut olemassakaan.

Kokenut pienoiseeposten tekijä, inkeriläinen runoilija Arvo Survo on astunut keskusteluun mukaan, mutta taiteellisin keinoin. Hän ei ole lähtenyt selittelemään mitään tai kokoamaan vanhaa runoa erilaisista palasista yhteen, vaan on luonut taiteellisesti korkeatasoinen runoteoksen, joka hyvin sopii täydentämään sitä tieteellistä keskustelua, jota yhä käydään Suomen historian pisimmästä perinteestä.