Maan suurimman lakkitehtaan toimitusjohtajana elämäntyönsä tehnyt Eero Fredrikson osui osalliseksi tai ainakin silminnäkijäksi mitä kummallisimpiin maamme ja Euroopankin historian käännekohtiin. Hän oli suojeluskunnan lyseolaisosastossa kukistamassa Mäntsälän kapinaa, toimi patteriupseerina Taipaleessa ja turkisten ostajana Äänislinnassa sekä osallistui asekätkennän organisointiin vuonna 1944.

Fredrikson oli yksi ensimmäisistä suomalaisista, joka konkreettisesti näki Saksan rotupolitiikan suunnan toimiessaan harjoittelijana juutalaisten turkisliikkeissä 1930-luvun alussa, hän sattui olemaan Wienissä vuonna 1938, kun Anschluss käynnistyi, ja Budapestissa vuoden 1956 kansannousun alkaessa sekä NKVD:n pidättämänä tunnistamista varten 1953 Leningradissa.

Jyväskyläläinen Fredrikson jätti jälkeensä merkittäviä aikaansaannoksia taloustieteellisen opetuksen aikaansaajana Jyväskylän yliopistossa, seudullisen elinkeinoelämän vaikuttajana, museohankkeiden, paikallishistorian tutkimuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön organisaattorina ja tukijana. Monet Eero Fredriksonin virittämät aloitteet toteutuivat luovan kekseliäisyyden ja sinnikkään yrittämisen tuloksina. Hänen toimintaansa leimasivat usein hauskan miehen hoksaavuus, hyvää tuulta virittävä tilannekomiikka ja lukemattomat iloiset kepposet.

Rivakka lakkitehtailija piirtää anekdoottien, sattumusten, kommellusten ja runsaan kuvituksen keinoin kuvan hauskan miehen vauhdikkuudesta.

Teoksen on kirjoittanut Eero Fredriksonin poika, filosofian lisensiaatti ja kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka on eläköitynyt museointendentin toimesta. Hän on aiemmin julkaissut yli 20 tietokirjaa historian monilta aloilta.