Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta.

Saunominen sitoo suomalaiset muistoihin ja maisemaan. Saunominen kokemuksena sekoittaa aistimelliseen kokemiseen omia muistoja ja kulttuurillisia merkityksiä sekä syvää luontosuhdetta. Saunominen toimii suomalaisille aikakoneena ja arjesta irrottavana esteettisenä ja nostalgisena maisemasuhteena.

Tutkimus avaa saunomiskokemusta ja saunan merkityksiä kehollisen ja aistimellisen kokemuksen kautta. Tämä kokemus on moniaistinen ja vahvasti muistoihin virittynyt. Sauna asettaa kokijan erityiseen paikan ja maiseman suhteeseen, jonka yhteydessä tässä hetkessä olevat aistit nostavat muistojen saunomisen ja yhteisesti jaetut kulttuuriset merkitykset osaksi kokemusta. Äänet ja tuoksut virittävät saunojan kokemaan niin kuin ennenkin koettiin.

Sauna on säilynyt osana suomalaisten arkea, vaikka se onkin muuttunut välttämättömästä hygienian ja moninaisten taloustöiden paikasta rentoutumiseen keskittyväksi puhdistautumisen paikaksi. Saunan moneen haaroittuva aikatasollisuus on osa sen suhdetta maisemaan.

Tutkimus tarkastelee saunomiskokemuksia käyttäen aineistona muistitietokerrontaa ja kiuasmainontaa aina 1950-luvulta alkaen. Nämä aineistokokonaisuudet muodostavat yhdessä mielenkiintoisen kuvan saunomisen merkityksistä modernisoituneessa Suomessa.

Ristiinvalottamalla kokemuskerrontaa ja mainosten välittämää kulttuurista kuvaa tavoiteltavista kokemuksista tutkimus paljastaa mielenkiintoisen merkityskokonaisuuden ja kerronnan tavan saunasta puhuttaessa. Saunasta kerrotaan poeettissävyisesti ja kerrottuun kokemukseen sekoittuu erilaisia aikatasoja.

Sauna on säilynyt monelle paikkana, joka mahdollistaa menneisyyteen kurkottavan luonnonläheisen kokemuksen. Tällainen kokemus vastaa myös esteettistä, normaalista arjesta irtaannuttavaa kokemusta. Toistamalla tällaista kokemuksellisuutta, meillä on mahdollista saunoa itsellemme menneisyys.