”Huomioittehan että tupakointi on sekä tehdasalueella että sen läheisyydessä ankarasti kielletty”, huomauttaa Turtiainen.
Näen kuinka Helinä onkin jo ojentamassa Satua, Keijoa ja Juha-Mattia, jotka ovat sytyttäneet savukkeensa heti bussista päästyään.
”Lämpimästi tervetuloa maamme johtavaan vedin- ja kädensijatehtaaseen!” toivottaa Turtiainen sisään päästyämme.
”Esittelen teille nyt lyhyesti, miten te, ammattiin pian valmistuvat, voitte edetä yrityksessämme aina johtotehtäviin asti Step by Step-ohjelman kautta. Olen itse käynyt saman koulun kuin te ja edennyt kyseisen ohjelman avulla jo kolmostasolle!”
”No paljo sun liksa on nyt sit noussu?” Keijo keskeyttää.
”Kyllä se on noussut jo useamman tuhannen verran, noin karkeasti arvioiden”, Turtiainen toteaa. ”Rekrytoimme mielellämme nuoria, vastavalmistuneita ammattilaisia.”
”Minä palka, minä raha, mikä minu raha?” joku kysyy.

Annin ura ammattikoulun opettajana saa jatkoa. Finstadin ja Salmisen edellinen teos ”Onneks tänne saa tulla kännissä” (Nordbooks 2015) herätti vilkkaan keskustelun ammattikoulutuksen tilasta ja tavoitteista sekä riviopettajan asemasta kouluyhteisössä.