Vuoden 2003 vanhentumislain myötä yleinen vanhentumisaika lyhentyi kymmenestä kolmeen vuoteen. Tämä on nostanut vanhentumiskysymykset aivan uudella tavalla esiin monissa käytännön riitatilanteissa. Vahingonkorvausvelka on velkatyyppinä monessa suhteessa vaikeammin hahmotettava kuin tavanomaisemmat velat, mikä tekee myös vahingonkorvausvelkaan liittyvistä vanhentumiskysymyksistä usein varsin monimutkaisia. Vahingonkorvausvelan vanhentuminen -teos on perusteellinen lainopillinen tutkimus tästä vaativasta aiheesta, jota ei Suomessa aiemmin ole kovin laajasti käsitelty oikeuskirjallisuudessa. Oikeuskäytännön syvällinen analyysi samoin kuin pohjoismainen oikeusvertailu nousevat teoksessa keskeiseen asemaan.

Teoksessa tarkastellaan muun muassa seuraavia osakysymyksiä:

- Vahingonkorvausvelan vanhentumissääntöjen yleiset tulkintaperiaatteet

- Perus- ja ihmisoikeuksien sekä EU-oikeuden argumentaatiomerkitys

- Yleisen ja toissijaisen vanhentumisajan alkamishetken määräytyminen

- Miten arvioidaan velkojan tietoisuuden syntymistä korvaussaatavan perustasta?

- Oikeussääntöä koskevan erehdyksen merkitys

- Vahingonkorvausvelan vanhentumisen katkaisemisen erityispiirteet

Teos on välttämätön tietolähde kaikille vahingonkorvaus- ja vanhentumiskysymyksiä työssään käsitteleville, kuten asianajajille, syyttäjille, tuomioistuimille sekä vakuutus- ja rahoituslaitoksille.

OTT, siviilioikeuden dosentti Olli Norros on professori Helsingin yliopistossa.