Etsivä keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi -nimisestä valtiollisesta poliisista kehittyi merkittävä kontrollipolitiikan toteuttaja ja vallankäyttäjä vuosien 1919-1944 välisessä Suomessa. Viranomaisen valvonta ja kontrolli kohdistuivat
lähes yksinomaan kommunisteiksi tiedettyjä ja sellaisiksi epäiltyjä henkilöitä kohtaan. Tutkimuksessa tätä historiakuvaamme vahvasti piirrettyä kertomusta lähestytään uudesta näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa kysytään, miten tämä poliittiseksi määritelty kontrolli näkyi valtiollisen poliisin valvonnan arjessa ja miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti epäillyksi päätymiseen, heihin suhtautumiseen sekä kontrollin soveltamiseen.

Tutkimuksen lopputuloksena on monisävyinen kuva maan sisäisestä turvallisuudesta vastanneesta valtiollisesta poliisista sekä aikakauden poliittista hegemoniaa ja vallitsevaa naisihannetta vastaan asettuneista naisista.
Vaikka valtiollinen poliisi toimi toisinaan lain rajaviivoilla, kontrolli ei kaikissa tilanteissa edustanut valtio- ja maanpetosrikoksista epäillyille naisille sortoa ja vallanalaisuutta. Joissakin tilanteissa naiset onnistuivat välttämään
kontrollitoimet sukupuolensa perusteella, valheellisen myöntyväisyyden ansiosta tai esimerkiksi neuvottelemalla.

Valtiollisen poliisin käsityksissä valtiolle vaarallisten naisten joukossa oli salaisen toiminnan johtavia tekijöitä, kommunistien myötäjuoksijoita, miehiä vietteleviä femme fatale -vakoojia, kaikenlaisia seikkailijattaria sekä sukupuolensa perusteella poliittiseen toimintaan epäpäteviä, viranomaiselle suuren vastuksen antavia ja kuulustelutilanteessa itkeviä naisia.