Ihminen hyväksyy muutoksen vasta kun hän huomaa sen välttämättömyyden. Parisuhteen kärjistyminen erokriisiksi on yksi tällainen taitekohta. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan sellaisten parien näkökulmasta, jotka kertovat saaneensa tukea parisuhteensa jatkamiseen oma-apuryhmätoiminnasta. Tutkimusaineistona käytetään yhdentoista parin haastatteluja, jotka ovat osallistuneet 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla Helsingin NMKY:n perhetyön organisoimiin vertaisryhmiin. Suomessa ei ole aiemmin tutkittu oma-apuryhmätoiminnan ja erokriisin työstämisen välisiä yhteyksiä molempien puolisoiden kertomana.

Useimmin esitetyksi kriisin syyksi väitöstutkimuksessa osoittautuu elämän kokonaisvaltainen kuormittavuus. Muina syinä pidetään kommunikaation vaikeuksia, erilaisia suhdetta koskevia odotuksia tai lähtökohtia, sukupuoleen liitettyä kuormittavuutta sekä rinnakkaissuhteita. Tutkimustulosten perusteella muutokset kärjistyneessä parisuhteessa ovat välttämättömiä. Keskeisin arvomuutos liittyy ajankäyttöön. Näkemys pohjautuu rakkauden kautta syntyvään yksilölliseen arvojärjestykseen, jossa maailmankatsomus ja toiminta määräytyvät sen perusteella, mitä ihminen rakastaa ja mihin järjestykseen hän rakkauden kohteet elämässään asettaa. Muut tärkeät muutostekijät liittyvät vuorovaikutuksen laatuun sekä henkilökohtaisen identiteetin vahvistumiseen.

Tulosten valossa oma-apuryhmät soveltuvat hyvin parisuhdeongelmien puimiseen. Tärkeäksi osoittautunut generatiivinen orientaatio tarjoaa aiemmissa oma-apuryhmätutkimuksissa esitettyihin motivaatioihin tärkeän lisän: muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien auttaminen nivoutuu osaksi yksilöllistä elämänkaarta henkilökohtaisen kriisin työstämisen seurauksena.

TM Hanna Ranssi-Matikainen (s. 1971) työskentelee HNMKY:n perhetyön johtajana.