Riitta, Maisa ja Irene olivat 60 +. Riitta oli varovainen jarru. Hänestä oli tullut pankin konttorinhoitaja, eikä hän mennyt koskaan naimisiin. Maisalla oli kemikaliokauppa, hän oli iloinen leski, joka tykkäsi tanssimisesta. Irene oli eronnut kolme kertaa ja eläkkeellä ollessaan teki edelleen ympäristöopin oppikirjoja.

Naiset tapasivat muutaman kerran vuodessa ja muistelivat menneitä, nauroivat ja rentoutuivat. Lopuksi syötiin ihan vähän; salaattia ja kuivaa valkoviiniä... Nyt he päättivät vielä kerran hankkia kumppanit. Kukin saisi käyttää itselleen sopivimmalta tuntuvia keinoja. Maisa menisi mantamyrskyihin. Riitta oli nähnyt eläkeliiton lehdessä kirjeenvaihtopalstan. Irene päätti matkustaa jonnekin ja vampata sopivan miehen.

Suunnitelma on tehty, mutta kohtalo puuttui peliin. - Jääkö jollekin käteen Musta-Pekka, vai jääkö Musta-Pekka ilman kumppania?