Juha O Luukan teoksen "Koivisto 1917-1918: Viipurin ja Pietarin puristuksessa" on rikostutkijan tarkkuudella perusl hteiden palapelin paloista koottu selvitys vuoden 1918 vallankumouskuukausien aikaisista ja j lkeisist tapahtumista erityisesti Koivistolla ja pit j ymp r iv ll Etel -Kannaksella. Kirja on l ht laukaus tulevalle, liian v h lle huomioille j neelle luovutetun Karjalan ja Suomen ja Ven j n rajaseudun sis llissodan tutkimukselle. Luukan kirjan suurin ansio yhdistyy terrorin luonteen selvitt miseen. T ss kohdin ylittyv t paikallisuuden rajat. H n vahvistaa ja tuo lis piirteit Marko Tikan tulkinnalle, ett valkoisten suorittama teloitusaalto oli suunnitelmallista ja j rjestelm llist toimintaa, jonka perusta luotiin Tampereen taistelun j lkeen. Luukka ja aikaisemmat tutkimukset muualta osoittavat my s, ett valkoisen armeijan terrori- ja puhdistuskoneisto oli hioutunut s r tt m ksi ja kehittynyt tappavan tehokkaaksi sodan loppuvaiheessa Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Luukka esitt my s selke n kannan, olivatko valkoisten langettamat kuolemantuomiot laillisia vai laittomia. Kirja antaa selkeit viitteit siit , ett punaiseen terroriin sis ltyi sodanjohdon rintamantakaisen vastarinnan tukahduttaminen, jonka j rjestelm llisyyden Karjalassa osin peitt punap llikk Heikki Kaljusen v kivaltainen persoona. Juha O Luukan kirja on my s ajan my t unohduksiin painumassa ollutta, tosin kipe ja vaiettua Koiviston kotiseutuhistoriaa, johon tuo oman v rins koivistolaisten muistelmat ja perim tieto vuodesta 1918. Seppo Aalto, Suomen ja Skandinavian historian dosentti Koivistolaisilla oli hyv el m . Kyl l isten v linen yhteisty oli sujuvaa ja Koiviston hyv henke edist v . Ihmisill oli hyv t kodit, kaikilla oli t it ja lapset saivat k yd koulua. Viikonloppuisin soi musiikki, tanssittiin. Pyh isin k ytiin kirkossa. Koivistolaiset perustivat nuorisoseuroja ja ty v enyhdistyksi . Toukokuussa 1918 kaikki muuttui kuin salamaniskusta. V kivalta a