Suomen sotahistorian synkkä luku.

Toisen maailmansodan vuosina 1941–1944 Suomi miehitti suurta osaa Neuvosto-Karjalaa, Aunusta, Syväriä, Petroskoita, Äänisniemeä – alueita, jotka eivät koskaan olleet kuuluneet Suomelle. Tästä niin sanotusta Itä-Karjalasta oli tarkoitus tulla osa Suur-Suomea ja sen väestön haluttiin olevan puhtaasti suomensukuista. Tämän vuoksi venäläiset siviilit, ennen kaikkea naiset, lapset ja vanhukset, internoitiin suurin joukoin leireihin.

Kun sota ei edistynyt Suomen sodan- ja valtionjohdon toivomalla tavalla, venäläisiä ei voitukaan siirtää muualle. Leirit Petroskoissa, Aunuksen alueella ja muualla Neuvosto-Karjalassa ajautuivat kohti nälkäkatastrofia. Seurauksena oli kärsimystie, josta Suomessa ei juuri tiedetä.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola on haastatellut näissä suomalaisten leireissä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneitä venäläisiä, joiden autenttiset kertomukset kuolemasta ja kauhusta, mutta myös elämän ja inhimillisyyden voitoista kuullaan tässä kirjassa ensi kertaa Suomessa.

Kirjoittaja kertoo myös alueen kulttuurista ja historiasta, Pietari Suuren perustamasta Petroskoista ja tarunhohtoisesta Äänisniemestä, jota sota ja suomalaismiehitys ankarasti koettelivat.

Marja-Leena Mikkolan monipuoliseen tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, lastenromaaneja, kabaree- ja laulutekstejä, näytelmiä sekä televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia. Mikkola on tehnyt merkittävää työtä myös Sylvia Plathin, Dylan Thomasin, Anna Ahmatovan, Osip Mandelstamin ja Boris Pasternakin suomentajana. Hän on saanut useita tunnustuksia, mm. Suomi-palkinnon vuonna 1999.