Vanhaa tankaperinnettä uudessa kuosissa, mukana jokunen haikukin. Perheen piiristä ystävyyteen, ikämiehen mietteistä puutarhanhoitoon, pianonsoittoon ja identiteettiin. Siinä Seppo Suihkon uuden runokokoelman sisältöä.

Teoksen säkeet lähtevät usein luonnosta ja siihen liittyvästä tunnelmasta kääntyen sitten sisäänpäin. Teemat liittyvät paljolti elämään, vanhenemiseen ja kuolemaan ulottuen myös hauskasti vaikkapa kirjoittamisen problematiikkaan. Perinteisen melankolista tunnelmaa halkovat ilo ja sarkasmi.

Kirjan tankat kunnioittavat vuosisataista perinnettä uudistaen sitä kielen leikittelyllä ja huumorin viljelyllä. Suomenkielisiä runoja kommentoivat nimimerkki Primas Petroniuksen latinankieliset käännökset ja erään tankan mukaelma suomennoksineen.

Suomen ja latinan kieli keskustelevat tässä elämästä, tankarunoudesta, kielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneen käteen sopivassa pienessä teoksessa.