Kaunis satu tuonpuoleisesta täynnä iloa ja toivoa.

Toivon isä ja äiti ovat riidelleet jo niin monta päivää, että Toivo on seonnut laskuissa. Hän pakenee riitelyä vintille kuten monta kertaa aiemminkin. Tällä kertaa vain tapahtuu jotakin eriskummallista…

Portaat jatkuvat edelleen kohti taivasta. Ja miten kiehtovaan paikkaan ne Toivon johdattavatkaan! Rauhalassa kukat ovat kirkkaampia kuin missään, ja veden sini säteilevämpää. Kaikilla on hyvä olla. Toivokin haluaisi jäädä sinne ikiajoiksi, mutta hänen on astuttava suuren vesiputouksen läpi…

Lumoavasti nelivärikuvitetussa sadussa on klassikon ainesta. Sen kautta voi kertoa lapselle lempeästi kuolemasta, sillä se on uskonnollisesta katsomuksesta riippumaton kuvaus kuolemanjälkeisestä elämästä – täynnä iloa ja toivoa.