Työelämäkeskustelussa yrityksen näkökulma on vahvistunut julkisen ja kollektiivisen sääntelyn näkökulman kustannuksella. Myös historiallisessa työelämän tutkimuksessa kysymyksenasettelut ovat muuttuneet. Teollisuusyritysten paternalismi on herättänyt uutta kiinnostusta, kuten tämä Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiötä käsittelevä tutkimus osoittaa. Yhtiön työväelleen järjestämä suojelu ja huolto ulottuivat työn ulkopuoliseen elämänpiiriin, sisälsivät avointa ja kätkettyä kontrollia ja edellyttivät tottelevaisuutta. Työnantajapaternalismi ei kuitenkaan ollut vain modernin tieltä häviäviä traditionaalisia käytäntöjä, vaan se yhdistyi pyrkimyksiin rationalisoida tuotantoa, työtä ja elämänmenoa.

Useat yhtiöyhteisön tehtävät siirtyivät 1960- ja 1970-luvulla kulutustavaramarkkinoiden ja hyvinvointivaltion hoidettaviksi. Henkilöstöhallinto kehkeytyi osana yritysorganisaatiota samaan aikaan, kun työelämän suhteissa lujittui työnantaja- ja työntekijäosapuolen muodollista tasavertaisuutta edellyttänyt edunvalvontajärjestelmä. Henkilöstöjohtamisen ja työelämän suhteiden näkökulmat leikkasivat toisensa kiistoissa ”yritysdemokratiasta” ja ”yhteistoiminnasta”. Monialaiseksi, kansainväliseksi konserniksi muuttuneen Partekin viimeiset vuodet olivat esimerkki siitä, miten sijoittajasuhteet suuntasivat myös käsityksiä henkilöstön osallisuudesta.