Näissä viisaustieteellisissä päiväkirjamerkinnöissä käsitellään peri-inhimillisiä kysymyksiä "vallasta", "tahdosta" ja "tiedosta", ja taustalla vaikuttavat esimerkiksi sellaiset ajattelijat kuin Durkheim ja G H Mead sekä filosofit Wittgenstein ja Heidegger.

Miltei jokaisessa näistä merkinnöistä toistellaan miltei samoin sanoin yhtä ja samaa asiaa -- perustavanlaatuista totuutta ihmisen lajityypillisestä olemuksellisesta sosiaalisuudesta ja
kulttuurievoluutiosta sosiaalisena muodosteena. Toiston oikeuttaa ja tekee tarpeelliseksi se, että suomalainen sivistyneistö nykyisin ummistaa silmänsä, painaa kädet korvilleen ja sulkee suun suppuun kun käsitellään tulehtuneita yhteiskunnallisia kriisiaiheita ja pitäisi puhua Durkheimista, kielimaailmoista sosiaalisina muodosteina, tai kulttuureista kovina kognitiivisina tosiasioina.

Meidän pitäisi olla huolissamme ihmistieteidemme ja -tietomme tilasta. Emme ole nyt menettämässä pelkästään sitä ymmärrystä, joka käsittää yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, vaan hullun lailla hukuttamassa itsemme johonkin täysin päinvastaiseen -- tiedollis-opillis-aatteellisissa ismi-identiteeteissä elpyvään skolastiseen käsiterealismiin.

Sosiologian ja filosofian klassikoilla saattaisi olla sanansa sanottavana tämänkin päivän keskusteluun.